perjantai 9. syyskuuta 2016

Työpaikalla tapahtuu blogi siirtyy uuteen osoitteeseen. Löydät uuden blogin täältä: Työpaikalla tapahtuu-blogi 


Tervetuloa seuraamaan Työpaikalla tapahtuvan oppimisen- kehittymistä.


keskiviikko 24. elokuuta 2016

Harjoituskierroksen jälkeen tosikisaan

Työpaikalla tapahtuu-hankkeella on takanaan ensimmäinen toteutusvuosi: paljon hyviä alkuja, yhteisen ymmärryksen luomista, ajatusten purkamista ja konkreettisia kokeiluja uusien oppimisen tapojen äärellä. Ensimmäisen toteutusvuoden mittaan erilaisiin oppimisen pilottikokeiluihin yrityksissä osallistui hankehenkilöstön lisäksi 22 opettajaa ja noin 220 opiskelijaa. Noin 70 työpaikkaohjaajaakin on ehditty jo kouluttaa mm. ravintola- ja rakennusalalle ja mukana kehittämistyössä on ollut vuoden mittaan yhteensä 80 yritystä. Hyvä määrä hyviä tekijöitä ja heidän esimerkillään lähdetään ponnistamaan tulevaan lukuvuoteen, joka on työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamallin kehittämiselle kriittisen tärkeä – tavoite ”puolet oppimisesta työelämän oppimisympäristöissä” häämöttää vuoden päässä ja tehtävää on paljon. Irtonaisen ja hyvin sujuneen lämmittelykierroksen jälkeen asian kimppuun on syytä käydä jälleen laajemmalla rintamalla.
 
Työpaikalla tapahtuu-henkilöstö jatkaa pienin kokoonpanomuutoksin yritysten tarpeiden kartoitusta ja uusien koulutusmallien suunnittelua yhdessä eri alojen opettajien kanssa.


 
Mikään uusi asia työpaikalla tapahtuva oppiminen ei toki kokonaisuudessaan ole, ja perinteisen työssäoppimisen rinnalle on monessa tutkinnossa haettu jo ennen Sakkyn nykystrategian lanseerausta ja hankkeen aloittamista erilaisia työelämäyhteistyön muotoja. Osassa tutkintoja tavoite – se puolet – toteutuu määrän suhteen jo tälläkin hetkellä, kuten esimerkiksi lähihoitajakoulutuksessa ja liiketalouden perustutkinnossa. Mitäs tässä siis oltiinkaan tekemässä?
Ammatillisen koulutuksen reformin keskiössä oleva asiakaslähtöisyys haastaa tosissaan tapamme suunnitella ja toteuttaa opetusta ja oppimista. Jokaisen opiskelijan lisäksi koulutuksenjärjestäjän tulee pystyä yksilöllisesti palvelemaan yrityksiä ja niiden tarpeita koulutusyhteistyölle.  Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tulee lisätä, ei vain satunnaisesti joissakin tutkinnoissa joidenkin opiskelijoiden kohdalla, vaan kautta linjan. Elinkeinoelämä tarvitsee ammattitaitoisia osaajia erityisen kipeästi mm. rakennus- ja metallialalle, ja koulutuksen työelämäläheisyyttä systemaattisesti vahvistamalla tähän tarpeeseen voidaan reagoida.  Määrän lisääminen ei kuitenkaan riitä: tarvitsemme työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle yhteisen kehyksen, jossa huomioidaan laadunvarmistuksen näkökulmasta ohjauksen toteutuminen, vastuiden ja pelisääntöjen määrittelyn kysymykset, oppimisen tarkoituksenmukaisuus tutkinnon tavoitteiden näkökulmasta sekä yleisesti ottaen toteutusten hyödyllisyys molempien asiakkaiden kannalta. Kuluneen vuoden kokemusten perusteella toteutuksen onnistuminen ja asiakaskokemuksen mielekkyys liittyy pitkälti myös opetushenkilöstön työn organisointiin. Tarvittaessa uudelleenorganisointiin.
Siis asiakkaiden hyöty edellä jatkamaan hyvään alkuun kiritettyä kehittämistyötä. Isommalla porukalla ja isommalla volyymilla.

Projektipäällikkö Maija Savolainen, Työpaikalla tapahtuu -hanke

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kevään merkkejä kentällä


Lukuvuoden kaartuessa loppusuoralle on viime aikoina tullut usein pohdittua, mitä työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle on meillä tapahtunut sitten elokuun. Siis tapahtuuko työpaikoilla ja jos, niin mitä?
Hyvältä näyttää, monella suunnalla. Yritykset ja työpaikat ovat ottaneet uudet avaukset hienosti vastaan, ja ovat omasta puolestaan antaneet upeasti panoksensa yhteistyöhön panostamalla ohjaukseen ja työpaikkaohjaajien kouluttamiseen laadukkaan opiskelijaohjauksen tueksi. Kiitos Lujabetonin Siilinjärven tehdas sekä Mestar-liikelaitos, 20 työpaikkaohjaajan kouluttamisen mahdolliseksi tekeminen molemmissa on fantastinen teko työelämälähtöisen koulutuksen suunnassa. Kiitos PCM Technology, Tehokoneistus ja Stainless Team, kolme suonenjokelaista nuorta on voinut tämän kevään ajan suorittaa metallialan opintojaan kotipaikkakunnan yrityksissä, ja hyvinhän ne opinnot ovat sujuneetkin, tästä jatketaan. Kiitos Harjulan sairaalan väki ennakkoluulottomasta ottautumisesta lähihoitajaopiskelijoiden ryhmän opetuksen toteutukseen osastoillanne, hienoa venymistä ja paljon hyviä ehdotuksia siitä, kuinka homma sujuvammin laitetaan toimimaan. Kiitos kaikille niille Kuopion alueen kaupan alan yrityksille, joissa toteutuu parhaillaan 20 opiskelijan Kaupan palvelu ja myynti-kokonaisuus pitkälti työpaikalla opiskellen. Kiitos myös huonekalutehdas Kuopion Woodille ja ovitehdas JELD-WENille hyvästä kehitysyhteistyöstä työnkiertomallien jalostamisessa, eteenpäin mennään. Kiitos Varkauden alueen LVI- ja rakennusalan yritykset, tänä vuonna opintonsa aloittaneet talotekniikan, talonrakennuksen ja sisustusalan opiskelijat ovat hyvässä myötätuulessa päässeet työelämän makuun heti opintojensa alkuvaiheessa ja suoriutuneet haasteesta hienosti. Ja monet muut Pohjois-Savon alueen yritykset, kiitos. Kaikkea mahdollista yhdestä opiskelijasta koko ryhmään ja muutamista päivistä kuukausiin. Kaikki hankkeessa mukana olevat yritykset löytyvät hankkeen uudistuneelta nettisivulta.


Lääkehoidon opiskelua Harjulassa potilascasea pohtien.


Kaikki säädöt eivät osu kerralla kohdalleen eikä ole tarkoituskaan. Tärkeintä on halu ja tarve tehdä kehittämistyötä yhdessä molemminpuolisen – tai ehkä mieluummin kolminpuolisen – hyödyn lisäämiseksi. Miten koulutusyhteistyö parhaiten palvelee yrityksen tarpeita? Miten opiskelija oppii parhaiten ja saa hyvää ohjausta ammattitaitonsa kehittymisensä tueksi? Miten me oppilaitoksena osaamme toimia niin, että edellä mainitut pääsevät mahdollisimman sujuvasti toteutumaan? Kehittämistyöllä on taipumuksena nostaa pintaan uusia kehittämiskohteita, ja yksi tällainen on ilman muuta joustavuuden lisääminen oppilaitoksen toiminnassa. Toimintatapojamme tulee kehittää niin, että pystymme entistä ketterämmin tarttumaan tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Tavoitteiden muuttuessa tulee myös toiminnan pystyä muuttumaan.
Kevään edetessä katse alkaa meillä oppilaitoksessa kääntyä jo seuraavan lukuvuoden valmisteluun, näin myös Työpaikalla tapahtuu -hanketyöntekijöillä. Tämä vinkiksi myös yhteistyöstä kiinnostuneille yrityksille ja työpaikoille, nykyisille ja tuleville yhteistyökumppaneillemme: nyt on loistava aika kertoa meille, millaisia ajatuksia Teillä olisi yhteistyön aloittamiseen tai sen kehittämiseen liittyen.

Työpaikalla tapahtuu-hanke on kehittämishankkeena poikkeuksellisen laaja paitsi tavoitteiltaan ja toimenpiteiltään, myös hankehenkilöstön määrällä arvioiden: meitä hanketyöntekijöitä on tällä hetkellä 16, ja lisäystä on tulossa vielä työpaikkaohjaajien kouluttajiksi. Kaikista tärkeintä tulevaisuutta ajatellen on tietenkin se, kuinka pääsemme kaikilla aloilla ja paikkakunnilla, kaikissa opettajatiimeissä, yhdessä opiskelijoiden ja yritysten kanssa kohti tavoitteita. Näitä ponnisteluja pyrimme hankkeessa kaikilla mahdollisilla tavoilla tukemaan. Opettajamme ja opiskelijamme ovat tänä lukuvuonna tehneet (ja tekevät toukokuun loppuun saakka) upeaa työtä työpaikalla tapahtuvan oppimisen pilottikokeiluissa, jotka on usein aika nopeallakin aikataululla leivottu sisään opetuksen arkeen. Suurkiitos tekijöille. Erityisen lämmin kiitos myös laajalle opettajarintamalle hyvistä keskusteluista, ideoinnista sekä kokemusten ja näkemysten jakamisesta asian äärellä. Kevättä kohti, katse tiukasti ensi syksyssä.
Työpaikalla tapahtuu-tiimi



maanantai 22. helmikuuta 2016

Pedagogiikkaa työelämässä – määrästä ja laadusta


Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tulevaisuuden laatu riippuu ratkaisevasti siitä, miten pedagogiikka kohtaa työelämän. Työpaikkojen tulisi siis oppimisen ympäristöinä olla sellaisia, jotka luovat mahdollisuuksia oppia ja oivaltaa ammattialan kannalta olennaisia asioita oppijalle mielekkäällä tavalla. Oppiminen on toiminnan ja ajattelun muutosta, ja nämä muutokset mielestäni aina lähtökohtaisesti laadullisia. Siis vaikka tavoitteet usein asetetaan määrälliseen muotoon (osaamispisteiden määrä, myynnin tulos, työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrä), voidaan toimintaa kehittää vain kehittämällä laatua, tekemistä. Siis ”kuinka paljon” on toiminnassa - oppimisessa – käännettävä ensin muotoon ”miten ja miksi”.
Lähestyessämme työelämän ja pedagogiikan kohtaamista laadun näkökulmasta on kiinnostavaa pohtia, mitä pedagogiikka työpaikalla voi tarkoittaa. Työpaikalla tapahtuu -hankkeessa tähän laadun vaateeseen haetaan vastauksia mm. kehittämällä työpaikkaohjaajien koulutusta, joka onkin iloksemme saanut hankkeeseen mukaan lähtevissä yrityksissä varsin kiinnostuneen vastaanoton. Työpaikkaohjaajien koulutusta on järjestetty eri aloilla jo pitkään, ja hankkeessa katse on käännetty työpaikkaohjaajan perusosaamisen lisäksi ammatillisessa koulutuksessa tapahtuneisiin muutoksiin ja työelämäyhteistyön uusiin muotoihin. Tehokkuuden ja laadun suhteen haluamme puolestamme palvella työyhteisöjä muotoilemalla työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutusta jopa yrityskohtaisesti, pohtien yhdessä milloin ja millaisina annoksina kokonaisuus voidaan toteuttaa työpaikan arkirytmiin sovitellen. Erityisen paljon kiinnostusta on herättänyt ns. jalkautettu toteutusmalli, jossa tulemme yritykseen kouluttamaan ohjaajia. Toisaalta joillakin työpaikoilla on jo paljon koulutettuja työpaikkaohjaajia, jolloin on tarpeen päivittää tietoja – myös tähän toiveeseen ja tarpeeseen haluamme vastata räätälöimällä sisältöä ja toteutusta.
Viime viikolla ilmestyi tuorein Ammattikasvatuksen aikakauskirja (4/2015), jonka teemana on mikäs muukaan kuin työpaikoilla tapahtuva oppiminen. Artikkelissa ”Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ohjausta edistävät ja estävät tekijät" ¹ tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia oppimisen ja ohjaamisen laatukysymyksiin. Artikkelin pohjana olevaan tutkimukseen on koottu 17 kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen anti ohjaukseen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Esille nousevat niin työyhteisöön, ohjaussuhteeseen kuin koulutusohjelman rakentumiseen liittyvät tekijät. Pelkkä osallistuminen työpaikan toimintaan ei riitä laajan ammatillisen osaamisen kehittymiseen, vaan ohjaus ja vuorovaikutus nousevat keskiöön, mikä luonnollisesti vaatii myös opiskelijoilta sosiaalisia taitoja ja oma-aloitteisuutta ohjaustilanteissa sekä työyhteisön jäsenenä toimimisessa. Koulutusohjelman rakenteen tasolla korostuu puolestaan oppimisympäristöjen välinen yhteistyö, joka parhaillaan tukee teorian ja käytännön vuoropuhelua kokonaisvaltaisen ammatillisen kehittymisen tukena. ¹ Juuri tätä rakenteellista tasoa lähestymme hankkeen toiminnassa kehittäessämme työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamallia yhdessä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.
Ja sinulle, hyvä työpaikkaohjaaja, vielä erityisen tärkeä nosto mainitsemastani artikkelista. Merkittävä osa oppimista tukevista tekijöistä liittyy ohjaajan ja ohjattavan ohjaussuhteeseen; sen vuorovaikutuksen laatuun, persoonien kohtaamiseen sekä ohjaajan ja oppijan sitoutumiseen. Myös ohjauksen ja arvioinnin menetelmillä on huomattava merkitys. ¹ Juuri siksi haluamme tarjota mahdollisimman monelle ohjaajalle mahdollisuuden koulutukseen.
Tehdään yhdessä laatua. Oppimisen ja ohjaamisen laatua, joka maksaa meille kaikille itsensä takaisin osaamisen laatuna. Ja määränä.

¹ Rintala, Heta; Mikkonen, Susanna; Pylväs, Laura; Nokelainen, Petri & Postareff, Liisa (2016) Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ohjausta edistävät ja estävät tekijät. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 4/2015, 9-21.


projektipäällikkö Maija Savolainen, Työpaikalla tapahtuu -hanke

torstai 21. tammikuuta 2016

Sanoista tekoihin – tämä meillä kyllä osataan!


Otsikon mukaisesti on todettava, että opetushenkilöstömme on monella rintamalla tehnyt todella hienoa työtä työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytäntöön viemiseksi. Samalla kun meitä pohdituttavat opettajan, opiskelijan ja työpaikkaohjaajien roolien muuttuminen, opetussuunnitelmiin ja muihin opetuksen raameja sääteleviin rakenteisiin liittyvät asiat sekä lukemattomat käytännön yksityiskohdat kuljetuksista ruokailuihin, on lähdetty toimimaan ja tekemään. Tämä kertoo paitsi opettajiemme vankasta osaamisesta ja hyvistä työelämäyhteyksistä, myös työpaikkojen ennakkoluulottomasta kiinnostuksesta kehittää kanssamme ammatillista koulutusta.
Merkittävä osa Työpaikalla tapahtuu -hankkeen kehittämistyötä ovat erilaiset opetuskokeilut, pilotit, joissa saamme kokemuksia erilaisista toteutuksista ja näiden haasteista sekä mahdollisuuksista. Suunnitteilla on mm. metallialan kolmen yrityksen ja kolmen opiskelijan kierto kevään aikana Suonenjoella, rakennusalan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden työelämäjakso keväämmällä Varkaudessa ja sähköalan todella mielenkiintoinen koko ryhmän voimin toteutettava 4 viikon jakso yhdessä yrityksessä Toivalassa. Kevään uusi juttu on myös lähihoitajakoulutuksen osastoyhteistyö Kuopion kaupungin Harjulan sairaalan kanssa: keskiviikkoisin kahdeksan viikon ajan yhden vammaistyön ryhmän lähiopetus tapahtuu koulun sijasta osastolla. Tässä vain joitakin esimerkkejä mukavasti virinneistä yhteistyön muodoista.
Näitä ja monia muita uusia avauksia seuraamme suurella mielenkiinnolla ja olennaistahan kehittämistyössä ei ole vain se mitä tapahtuu, vaan se, mitä me näistä kokemuksista opimme. Alla olevassa kuvassa esiintyvät ensimmäisen hankepilottimme tähdet, Varkauden talotekniikan ykkösvuoden opiskelijat opettajansa Petteri Bomanin johdolla. Kuva on ”mitalikahveilta”, kolmen viikon jakso joulukuussa sujui koko ryhmältä hienosti, mistä on motivoituneiden opiskelijoiden lisäksi kiittäminen tinkimätöntä ennakkovalmistelua: jokaisen opiskelijan kanssa käytiin työpaikalla ennen jakson alkua sopimassa asiat ja perehtymässä työtehtäviin ja tavoitteet kirjattiin huolellisesti sopimuksiin. Erityisenä tavoitteena tuon kolmen viikon aikana oli oppia työelämätaitoja sekä työturvallisuutta ja nämä asiat puhuttivat myös kahveilla. Monilla tekniikan aloilla työpaikoille mennään perinteisesti oppimaan vasta kolmantena opiskeluvuonna, mutta tässä kokeilussa saatiin oikein hyviä kokemuksia ensimmäisen vuoden opiskelijoiden työelämäkasteesta. Intoa on nyt niin paljon, että seuraavaa kolmen viikon jaksoa suunnitellaan jo keväälle.



Kokeilussa saatiin myös näkökulmaa siihen, miten eri tavoin oppimista voidaan yrityksissä järjestää tilanteen mukaan: 22 opiskelijan joukko jalkaantui työpaikoille yksin, pareina tai ryhmässä suurimman ryhmän ollessa 9 opiskelijaa.
Kiitos hyvästä yhteistyöstä tärkeässä asiassa:
Amec Foster Wheeler Energia Oy
Efora Oy
Famifarm Oy
Högfors GST OY
Keski-Savon Vesi Oy
LVI-Dahl Oy
LVI-Tekniikka Rissanen Oy
PT Energia Poraus Oy
Rakennusliike A & K Pikkarainen Oy
Sakkyn kiinteistöhuolto

Kirjoittajat: Kehitysasiantuntija Anna Maija Kortelainen ja projektipäällikkö Maija Savolainen, Työpaikalla tapahtuu -hanke.
 

perjantai 4. joulukuuta 2015

Maakuntamatkailua


Syksyn mittaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäjät ovat yritysten ja työpaikkojen lisäksi jalkautuneet erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin keskustelemaan oppimisen uusista suunnista. Yksi aivan mainio foorumi tällaiselle keskustelulle ovat kuntien järjestämät yritysaamukahvit, joissa saamme tavata yritysten edustajia ja vaihtaa ajatuksia. Eilen Rautalammilla olikin huikeat lähes 30 yrityksen edustajaa koolla! Ja taas saatiin hyviä ideoita siitä, miten viedä asioita eteenpäin. Keskustelussa olivat mm. opettajien työelämäjaksot paikallisissa yrityksissä sujuvan yhteistyön vauhdittajina ja nuorten opiskelijoidemme ohjaamisen vastuun kysymykset. Hankkeesta mukana olivat tällä kertaa mukana rakennusalan opettaja Hannu Savolainen ja projektipäällikkö Maija Savolainen (kuva tilaisuudesta alla).


Pienemmiltä paikkakunnilta oppilaitokselle tuleva viesti on selkeä: työpaikalla tapahtuvan oppimisen keinoin pitäisi pystyä tukemaan oppimista kotipaikkakunnan yrityksissä. Näin voitaisiin helpottaa yritysten rekrytointia ja tukea mahdollisuuksia jäädä myös opiskelun jälkeen paikkakunnalle asumaan. Ammattiin opiskelun aloittaminen tarkoittaa turhan usein muuttoa pois kotipaikkakunnalta, mikä ei välttämättä monessakaan mielessä ole paras mahdollinen ratkaisu. Tässäpä meille yhteistä haastetta: mahdollisuuksia on, miten niistä tehdään totta?
Lämmin kiitos kaikille teille, joiden kanssa olemme jo saaneet vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia, tästä on hyvä jatkaa yhteistyön rakentamista! Jotta pääsemme työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa käytännön toteutuksen tasolle, tarvitsemme ennakkoluulottomia kokeiluja. Kokeilut täytyy toki suunnitella hyvin ja rakentaa oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi, mutta vain olemalla rohkeita pääsemme eteenpäin. Ennen kokeilujen tai edes niiden suunnittelemisen vaihetta rohkaisin kuitenkin yrityksiä, yrittäjäyhdistyksiä, kuntatoimijoita ja muita asian äärellä toimivia kutsumaan meidät kylään: keskustellen on hyvä aloittaa ja mielipiteet ja kokemuksetkin ovat meille itsessään arvokkaita. Ammatillinen koulutus uudistuu, ja nyt voimme yhdessä vaikuttaa siihen, miten tämä Pohjois-Savossa tehdään.

Kehitysasiantuntija Hannu Savolainen ja projektipäällikkö Maija Savolainen, Työpaikalla tapahtuu -hanke.
 

maanantai 16. marraskuuta 2015

Kutsumuksesta ja kohtaamisista

Viime viikon tiistaina 10.11. osallistuin Työn ja ohjauksen merkitys nuorten ammatillisessa koulutuksessa -seminaariin, jossa vietettiin OKM:n rahoittamien nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuksen kehittämisen hankkeiden päätösjuhlaa meillä Sakkyssa. FT Lauri Järvilehto puhui työn merkityksestä niin osuvia sanoja, että miettimistä on riittänyt moneksi päiväksi.

Mitä Järvilehto sitten sanoi? Paljon muutakin, mutta erityisen monta kertaa sen, ettei ihminen tarvitse koulutustaan vastaavaa työtä vaan intohimoaan vastaavaa työtä. Intohimoa vastaava työ on (sikäli kun Järvilehtoa oikein tulkitsen) jotain, millä koen olevan merkitystä, jotain jonka koen hyödylliseksi, jotain jota teen silmät vilkkuen, jotain jossa voin omia kykyjäni hyödyntäen tehdä hyvää toisille. Ei siis niinkään sitä, mitä yleisesti ottaen parhaana pidetään tai minkä tekeminen on juuri sillä hetkellä aina hauskaa, vaan jotain, jolla on merkitys ja mieli. Jotain, jonka tekemisen koen kutsumustani vastaavaksi.

Merkityksestä syntyy tekemisen mieli, ja kokemus oman tekemisen merkityksellisyydestä motivoi meistä jokaista. Motivoitunut opiskelija ja työntekijä tietää, miksi työtään tekee ja mitä hänen tarvitsee osata ja oppia. Voisimmeko siis tarjota nuorille ja vähän aikuisemmillekin intohimoa vastaavaa koulutusta? Ja onko intohimo aina nähtävissä heti opintojen alkaessa, vai voisimmeko ruokkia sitä tarjoamalla monenlaisia mahdollisuuksia löytää oma kutsumus? Näitä oivalluksen ja oppimisen paikkoja on maailma pullollaan, koulussa ja työpaikoilla.

Intohimon toteuttaminen arjessa ei aina tunnu kovin intohimoiselta: jokaiseen kutsumuksellisenkin työn arkipäivään kuuluu lukematon määrä asioita, joita ei itsessään voi sanoa kovin mielenkiintoisiksi, mutta joita on siedettävä. Merkitystä onkin etsittävä kauempaa, työn kokonaisuudesta ja tarkoituksesta. Uskon työelämäympäristöissä oppimisen mahdollisuuksiin myös sietämisen taidon kehittymisessä: työpaikalla kaikkien on tehtävä myös asioita, jotka ”eivät nappaa”, muuten ei homma pyöri.

Sari Gustafsson kirjoittaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry: n sivujen blogissaan, että Ammatillisen koulutuksen kohdalla tulee jatkossa keskittyä hallinnon sijasta (tuotantolähtöinen toimintatapa) yhä enemmän asiakaslähtöiseen toimintatapaan: Keskitytään ydintoimintaan, pedagogiikkaan ja tuloksellisiin kohtaamisiin, joissa työelämän ja yksilön tarpeet kohtaavat optimaalisesti.

Tätä ajatusta pureskellessani mietin, voisimmeko näin ajattelemalla ja toimimalla, osaksi työpaikalla tapahtuvaa oppimista kehittäen luoda uusia mahdollisuuksia kutsumuksellisempaan koulutukseen ja työhön, opiskelijan ja työpaikan näkökulmasta merkityksellisiin kohtaamisiin? Ensimmäisiä Työpaikalla tapahtuu -hankkeen oppimispilotteja valmistellaan parhaillaan: tulevaisuus tuottakoon meille uusia kokemuksia kohtaamisten laadusta.

Maija Savolainen
projektipäällikkö, Työpaikalla tapahtuu -hanke